VTT:n tutkimusprofessori Tuomas Tala: Fuusioteknologia avaa mahdollisuuksia, jotka eivät odota

Kansainvälisen fuusioyhteisön ytimessä 

Tuomas Talan työtehtävät ovat moninaisia ja kansainvälisiä. Hän johtaa Suomen fuusioyhteisö FinnFusionia, vastaa EU-tutkimuksesta ja edustaa Suomea erilaisissa komiteoissa ja asiantuntijaryhmissä. Lisäksi Tala tekee edelleen itsekin tutkimustyötä. Työ vie häntä ympäri maailmaa, ja vuosien varrella hän on työskennellyt ja asunut useissa maissa, kuten Iso-Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.  

Fuusioenergian pariin Tala päätyi opiskellessaan teknistä fysiikkaa. Suomen liittyminen EU:hun avasi ovet eurooppalaisiin projekteihin, ja pian hän löysi itsensä kesätöistä fuusiotutkimuksen parissa. Ajoitus oli sattumaa, muttei ollut ainoa tekijä alanvalinnassa. ”Ajatus siitä, että voisi tehdä jotain, mikä hyödyttää koko maailmaa, oli takaraivossa”, Tala toteaa. Saman ajatuksen Tala on huomannut myös haastattelemissaan opiskelijoissa.  

Fuusiokilpajuoksu kiihtyy 

Viime vuosina fuusioenergian kenttä on kokenut merkittävän murroksen. Startup-yrityksiä on syntynyt kymmeniä, ja osa niistä on saanut miljardiluokan investointeja. Isoimpien yritysten kasvuvauhti on yllättänyt Talankin: “Commonwealth Fusion Systems esimerkiksi on kasvanut muutamassa vuodessa yli 1600 hengen organisaatioksi, joka rakentaa magneetteja kuin liukuhihnalta”, hän kertoo.  

“Maailmanennätyksiä on rikottu, ja uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti. Vauhti on kiihtynyt selvästi verrattuna siihen, mitä se oli urani alkuvuosina”, Tala jatkaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Livermoren kansallinen laboratorio saavutti vuonna 2022 historiallisen tilanteen, jossa fuusioreaktorissa tuotettiin enemmän energiaa kuin sen reaktoriplasman kuumentamiseen käytettiin. Kiinassa puolestaan on onnistuttu ylläpitämään ennätyspitkää, n. 20 minuutin pulssia. 

Fuusioteknologian tekijät ja tukijat 

Uusien yritysten myötä fuusioteknologian kehitys ei ole enää yksin suurten kansainvälisten hankkeiden, kuten ITERin varassa. ”Yritykset ovat tuoneet alalle resursseja ja mahdollisuuksia kokeilla erilaisia konsepteja. Niiden riskinottovalmius on paljon suurempi kuin julkisissa projekteissa, joissa pyritään tietämään asiat ennalta ”, Tala kertoo. Myös suurvaltojen nokittelu vauhdittaa kehitystä, kun kilpaillaan mikä maa onnistuu tekemään jotain ensimmäisenä.   

Isoja startupeja rahoittavat esimerkiksi Bill Gates ja Jeff Bezos sijoitusyhtiöidensä kautta, Suomessa ST1 on tehnyt merkittävän sijoituksen ruotsalaiseen Novatron Fusion Groupiin. Fuusioteknologioiden julkinen rahoitus on Suomessa edelleen niukkaa, mikä johtuu osin siitä, ettei alan koko potentiaalia vielä täysin hahmoteta. Tala muistuttaa, että fuusio ei ole vain sähköntuotantoa. “Fuusioreaktio tuottaa neutroneita, joita ei synny missään muualla. Niiden avulla voidaan valmistaa ja testata materiaaleja, joita ei muuten voida tuottaa, sekä valmistaa uusia isotooppeja lääketeollisuuteen”, hän toteaa.  

Ketterille kumppaneille on kysyntää fuusiokehityksessä 

Fuusiohankkeissa on mukana monimuotoinen yrityskenttä. Fuusiolaitoksia kehittävien toimijoiden lisäksi on paljon yrityksiä, jotka tarjoavat komponentteja ja palveluita osana toimitusketjua. Yksi niistä on Coresbond, jota Tala kuvailee startup-henkiseksi ja ketteräksi yritykseksi. ”Minulla on sellainen kuva, että Coresbond haluaa valita mielenkiintoisia projekteja, jotka ovat mielekkäitä myös työntekijöiden näkökulmasta”, hän kertoo.  

Talan mukaan suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet erityisesti fuusiostartupien kumppaneina. “Julkisissa hankkeissa hinta on usein ratkaiseva, jolloin toimittajia etsitään Etelä-Euroopasta tai Aasiasta. Yksityisissä yrityksissä tärkeämmiksi kriteereiksi nousevat tehokkuus ja laatu, ja näillä osa-alueilla suomalaisilla yrityksillä voi olla kilpailukykyä”, Tala arvioi. 

Fuusion arvo ei rajoitu sähköön 

Vaikka fuusiosähkö on pitkän aikavälin tavoite, merkittäviä kaupallisia sovelluksia syntyy jo ennen sitä. “Magneettiteknologia, lääketieteelliset isotoopit ja uudet materiaalit voivat mullistaa monia aloja jo 2030-luvulla”, Tala arvioi. Hän vertaa fuusiotutkimusta Apollo-ohjelmaan, jossa päätavoitteena oli käydä kuussa, mutta samalla syntyi teknologioita, joilla oli lopulta yhteiskunnallisesti paljon isompi vaikutus kuin itse kuuhun laskeutumisella. ”Fuusiossa käy helposti niin, että jokin muu kuin sähköntuotanto on paljon suurempaa bisnestä ainakin lyhyemmällä aikavälillä”, Tala toteaa.  

Tala toivookin, että fuusion laajemmat mahdollisuudet ymmärrettäisiin paremmin. “Sähköntuotanto on se graalin malja, mutta matkalla syntyy paljon muuta. Teknologiakehitys ja kaikki siihen liittyvät spinoffit tehdään nyt. Nyt on aika olla mukana”, hän kiteyttää.