Riskien arviointi on tärkeä osa koneturvallisuutta

Koneturvallisuus on järjestelmällinen ja lakisääteinen prosessi, jolla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan koneiden ja tuotantolinjojen käyttöön liittyviä riskejä. Sen ensisijainen tavoite on suojata henkilöstöä tapaturmilta, mutta se on myös kriittinen tekijä tuotannon jatkuvuuden varmistamisessa, liiketoiminnan riskien minimoimisessa sekä lakisääteisten vaatimusten, kuten CE-merkinnän, täyttämisessä. Oikein toteutettuna se ei ole kustannus, vaan investointi toiminnan laatuun ja ennakoitavuuteen.

Mitä koneturvallisuus on ja miksi se on välttämätöntä?

Teollisessa ympäristössä koneturvallisuus on termi, joka nousee esiin viimeistään uusia laitteita hankittaessa tai tuotantolinjoja modernisoitaessa. Se on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä suojakytkin tai varoitustarra. Kyseessä on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka takaa, että koneen koko elinkaari – suunnittelusta ja valmistuksesta aina käyttöön, huoltoon ja käytöstä poistoon asti – on turvallinen kaikille osapuolille.

Koneturvallisuuden määritelmä

Ytimessään koneturvallisuus on insinööritieteisiin ja lainsäädäntöön perustuvaa riskienhallintaa. Sen tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa koneen käyttöön liittyvät riskit on pienennetty hyväksyttävälle tasolle. Tämä saavutetaan systemaattisella prosessilla, joka kattaa useita osa-alueita.

• Tekniset ratkaisut ja prosessit: Koneturvallisuus sisältää kaikki ne tekniset toimenpiteet, ohjeistukset ja prosessit, joilla estetään vaaratilanteiden syntyminen. Näitä ovat esimerkiksi fyysiset suojukset, turva-anturit, hätäpysäytyspiirit ja turvallinen ohjausjärjestelmä.
• Tavoite: Päämääränä on suojella ihmisiä koneiden aiheuttamilta mekaanisilta, sähköisiltä ja muilta vaaroilta, mutta myös ehkäistä omaisuudelle ja ympäristölle koituvia vahinkoja.
• Ero työturvallisuuteen: Vaikka termit ovat lähellä toisiaan, koneturvallisuus on luonteeltaan proaktiivista ja suunnitteluun integroitua. Se keskittyy poistamaan vaarat koneesta itsestään. Laajempi työturvallisuus puolestaan kattaa myös työympäristön käytännöt, ergonomian ja toimintatavat koneen ympärillä.

Liiketoiminnalliset hyödyt – enemmän kuin vain vaatimusten täyttämistä

Lainsäädännön noudattaminen on koneturvallisuuden perusta, mutta sen strateginen merkitys liiketoiminnalle on paljon laajempi. Huolellisesti toteutettu koneturvallisuus tuottaa selkeitä ja mitattavia etuja, jotka vaikuttavat suoraan yrityksen tulokseen ja kilpailukykyyn.

• Riskien hallinta: Asianmukaisesti varmistettu koneturvallisuus pienentää merkittävästi tapaturmariskiä ja siitä aiheutuvia suoria ja epäsuoria kustannuksia, kuten sairauspoissaoloja, tuotannon menetyksiä ja vakuutusmaksujen nousua.
• Tuotannon jatkuvuus: Turvallinen kone on myös luotettava kone. Kun turvajärjestelmät on suunniteltu oikein, ne eivät aiheuta turhia pysäytyksiä. Tämä vähentää odottamattomia seisokkeja ja parantaa tuotannon tehokkuutta.
• Maineen ja brändin suojaaminen: Turvallisuuteen ja vastuullisuuteen panostaminen on selkeä viesti asiakkaille, kumppaneille ja henkilöstölle. Se rakentaa luottamusta ja osoittaa sitoutumista laadukkaaseen toimintaan.
• Lainsäädännön noudattaminen: Vaatimustenmukaisuus, kuten CE-merkintä, on edellytys koneen myynnille ja käyttöönotolle Euroopan talousalueella. Sen laiminlyönti voi johtaa myyntikieltoon ja tuntuviiin sanktioihin.

Koneturvallisuuslainsäädäntö ja standardit: CE-merkintä keskiössä

Koneturvallisuutta ohjaa tarkka lainsäädäntö, jonka tavoitteena on varmistaa yhtenäinen turvallisuustaso kaikille Euroopan markkinoilla oleville koneille. Tämän viitekehyksen ymmärtäminen on välttämätöntä jokaiselle koneen valmistajalle, maahantuojalle tai käyttäjälle, joka tekee koneeseen olennaisia muutoksia. Prosessin keskiössä on CE-merkintä, joka toimii koneen “passina” Euroopan talousalueella.

Konelainsäädäntö ja -direktiivit

Kaiken perustana on EU:n konedirektiivi (2006/42/EY), joka asettaa olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset koneille. Se ei sanele tarkkoja teknisiä ratkaisuja, vaan määrittelee tavoitteet, jotka koneen on täytettävä ollakseen turvallinen.

• Konedirektiivin rooli: Se velvoittaa valmistajan varmistamaan, että kone on suunniteltu ja rakennettu turvalliseksi. Tämä edellyttää järjestelmällistä riskienarviointia ja kaikkien tunnistettujen vaarojen poistamista tai pienentämistä.
• Valmistajan vastuu: Vastuu turvallisuudesta on aina sillä toimijalla, joka “saattaa koneen markkinoille” ensimmäistä kertaa. Tämä voi olla koneen alkuperäinen valmistaja tai se taho, joka kokoaa useista osakoneista toimivan tuotantolinjan.
• CE-merkintä: Kiinnittämällä koneeseen CE-merkinnän valmistaja vakuuttaa omalla vastuullaan, että kone täyttää kaiken sitä koskevan EU-lainsäädännön vaatimukset. Se ei siis ole ulkopuolisen tahon myöntämä laatuleima, vaan valmistajan ilmoitus vaatimustenmukaisuudesta.

Harmonisoidut standardit apuvälineenä

Vaikka konedirektiivi kertoo, mitä turvallisuustavoitteita on saavutettava, se ei kerro yksityiskohtaisesti, miten ne saavutetaan. Tässä kohtaa apuun tulevat harmonisoidut standardit. Ne ovat teknisiä eritelmiä, jotka tarjoavat hyväksyttyjä ja testattuja ratkaisuja direktiivin vaatimusten täyttämiseen.

• Standardien rooli: Esimerkiksi SFS-EN ISO 12100 (Riskienarviointi) tai SFS-EN 13849-1 (Ohjausjärjestelmien turvallisuuteen liittyvät osat) antavat yksityiskohtaiset ohjeet turvallisten ratkaisujen suunnitteluun.
• Olettama vaatimustenmukaisuudesta: Kun valmistaja noudattaa konetta koskevia harmonisoituja standardeja, sen katsotaan täyttävän niitä vastaavat konedirektiivin vaatimukset. Tämä helpottaa ja selkeyttää CE-merkintäprosessia merkittävästi ja antaa teknistä varmuutta suunnitteluun.

Riskienarviointi – koneturvallisuuden kulmakivi

Jos koneturvallisuus olisi rakennus, riskienarviointi olisi sen perustus. Se on systemaattinen ja lakisääteinen prosessi, jonka avulla koneen suunnittelija tai valmistaja tunnistaa kaikki koneeseen liittyvät vaarat ja arvioi niistä aiheutuvat riskit. Tämä ei ole pelkkä paperityö tai rasti ruutuun -harjoitus, vaan aktiivinen suunnittelun työkalu, joka ohjaa kaikkien teknisten turvallisuusratkaisujen valintaa ja toteutusta.

Miksi riskienarviointi on pakollinen?

Konedirektiivi tekee riskienarvioinnista ja sen pohjalta tehtävästä riskien pienentämisestä lakisääteisen velvollisuuden. Ilman kattavaa ja dokumentoitua riskienarviointia koneelle ei voi laatia vaatimustenmukaisuusvakuutusta eikä kiinnittää CE-merkintää. Lainsäädännön lisäksi sillä on kuitenkin syvempi, käytännöllinen tarkoitus: se varmistaa, että turvallisuustoimenpiteet eivät ole sattumanvaraisia, vaan perustuvat loogiseen analyysiin koneen koko elinkaaren ajalta.

Riskienarvioinnin prosessi vaihe vaiheelta

Riskienarviointi on iteratiivinen prosessi, jossa edetään järjestelmällisesti vaarojen tunnistamisesta niiden hallintaan. Standardi SFS-EN ISO 12100 määrittelee prosessin kulun selkeisiin vaiheisiin:

1. Vaihe 1: Rajojen määrittely: Ensin määritellään koneen käyttötarkoitus sekä sen käytön, tilan ja ajan rajat. Kuka konetta käyttää? Millaisessa ympäristössä? Mitä tehtäviä sillä suoritetaan? Tämä luo puitteet arvioinnille.
2. Vaihe 2: Vaarojen tunnistaminen: Seuraavaksi tunnistetaan systemaattisesti kaikki mahdolliset vaaratilanteet, kuten puristumis-, leikkautumis-, sähköisku- tai palovammariskit. Kaikki koneen elinkaaren vaiheet on otettava huomioon.
3. Vaihe 3: Riskin suuruuden arviointi: Jokaiselle tunnistetulle vaaralle arvioidaan riskin suuruus. Tämä tehdään pohtimalla mahdollisen vamman vakavuutta ja sen tapahtumisen todennäköisyyttä.
4. Vaihe 4: Riskin hyväksyttävyyden arviointi: Arvioinnin tulosten perusteella päätetään, onko riski hyväksyttävällä tasolla vai vaatiiko se toimenpiteitä. Tavoitteena on poistaa tai pienentää kaikki riskit niin pieniksi kuin mahdollista.
5. Vaihe 5: Riskien pienentäminen: Jos riski ei ole hyväksyttävä, se on pienennettävä. Tämä tehdään kolmivaiheisen menettelyn mukaisesti: ensisijaisesti vaara poistetaan suunnittelulla (luonnostaan turvallinen suunnittelu), toissijaisesti lisätään teknisiä suojatoimenpiteitä (suojukset, turvalaitteet) ja viimeisenä keinona annetaan käyttöä koskevia tietoja (varoitukset, ohjeet).

Dokumentoinnin merkitys

Koko riskienarviointiprosessi – sen vaiheet, tehdyt päätökset ja perustelut valituille turvaratkaisuille – on dokumentoitava huolellisesti. Tämä dokumentti on keskeinen osa koneen teknistä tiedostoa. Se toimii todisteena siitä, että valmistaja on täyttänyt velvollisuutensa ja että koneen turvallisuus perustuu järjestelmälliseen analyysiin, ei oletuksiin.

Kuka vastaa koneturvallisuudesta? Eri toimijoiden roolit

Koneturvallisuus ei ole yhden henkilön tai osaston vastuulla, vaan se on ketju, jossa jokaisella lenkillä on oma, selkeästi määritelty roolinsa. Vastuukysymykset ovat keskeisiä, sillä ne määrittävät, kenen velvollisuus on varmistaa, että kone täyttää lainsäädännön vaatimukset ja on turvallinen käyttää. Epäselvyydet vastuissa voivat johtaa paitsi vaaratilanteisiin, myös juridisiin seuraamuksiin.

Koneen valmistajan vastuu

Suurin ja ensisijainen vastuu koneturvallisuudesta on aina koneen valmistajalla. Valmistaja on se toimija, joka suunnittelee, rakentaa ja saattaa koneen ensimmäistä kertaa markkinoille Euroopan talousalueella. Tämä vastuu on kokonaisvaltainen ja kattaa koko prosessin ideasta valmiiseen tuotteeseen.

• Suunnittelu ja valmistus: Valmistajan on suunniteltava ja valmistettava kone soveltuvan lainsäädännön ja standardien mukaisesti.
• Riskienarviointi: Valmistajan on suoritettava ja dokumentoitava kattava riskienarviointi.
• Vaatimustenmukaisuusvakuutus ja CE-merkintä: Kun kaikki vaatimukset on täytetty, valmistaja laatii vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja kiinnittää koneeseen CE-merkinnän.
• Ohjeistus: Valmistajan velvollisuus on toimittaa koneen mukana selkeät ja kattavat käyttö- ja huolto-ohjeet.

Koneen käyttäjän (työnantajan) vastuu

Vaikka valmistaja kantaa päävastuun koneen vaatimustenmukaisuudesta, vastuu siirtyy osittain koneen käyttäjälle eli työnantajalle heti, kun kone on otettu käyttöön. Työnantajan velvollisuutena on varmistaa turvallinen työympäristö ja koneen oikeanlainen käyttö.

• Turvallisuuden varmistaminen: Työnantajan on varmistettava, että työpaikalla käytetään vain turvallisia ja vaatimustenmukaisia koneita.
• Käyttö ja kunnossapito: Kone on asennettava, käytettävä ja pidettävä kunnossa valmistajan ohjeiden mukaisesti.
• Perehdytys ja koulutus: Työntekijät on koulutettava koneen turvalliseen käyttöön, ja heidän ammattitaitonsa on varmistettava.
• Muutosten hallinta: Jos työnantaja tekee koneeseen muutoksia, hänen on arvioitava niiden vaikutus turvallisuuteen.

Mitä tapahtuu, kun koneita yhdistellään tai vanhaa modernisoidaan?

Erityistilanne syntyy, kun olemassa olevaan koneeseen tehdään merkittäviä muutoksia tai kun useista erillisistä koneista rakennetaan toiminnallinen kokonaisuus eli konelinja. Tällöin koneen käyttäjästä voi tulla valmistaja lainsäädännön silmissä. Jos muutos on “olennainen” – eli se vaikuttaa koneen alkuperäiseen turvallisuustasoon tai muuttaa sen käyttötarkoitusta – koko CE-merkintäprosessi riskienarviointeineen on suoritettava uudelleen. Tämä on kriittinen seikka, joka unohdetaan usein modernisointiprojekteissa, mutta jolla on perustavanlaatuinen vaikutus vastuukysymyksiin.

Kuinka varmistaa koneturvallisuus projekteissa? Kumppanuuden merkitys

Teoriassa koneturvallisuuden vaatimukset ovat selkeitä, mutta käytännön projektitoteutuksissa niiden hallinta vaatii järjestelmällisyyttä ja ennakointia. Liian usein turvallisuusasiat nousevat esiin vasta projektin loppuvaiheessa, jolloin korjausliikkeet ovat kalliita, aikataulua rasittavia ja teknisesti hankalia. Menestyksekkään projektin salaisuus onkin koneturvallisuuden integroiminen osaksi koko prosessia heti alusta alkaen.

Miksi koneturvallisuus kannattaa integroida projektiin alusta alkaen?

Kun koneturvallisuus nähdään kiinteänä osana suunnittelua ja toteutusta, siitä muodostuu projektia tukeva voimavara eikä hidaste. Varhainen integrointi tuo mukanaan selkeitä, liiketoiminnallisia etuja, jotka näkyvät suoraan projektin lopputuloksessa.

• Kustannustehokkuus: Muutosten tekeminen suunnittelupöydällä on murto-osa siitä, mitä se maksaa valmiiseen laitteeseen tai tuotantolinjaan. Kun riskienarviointi ohjaa suunnittelua, turvallisuusratkaisut voidaan optimoida osaksi rakennetta, jolloin vältetään kalliit jälkiasennukset.
• Aikataulujen hallinta: Integroimalla CE-merkintäprosessi ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen projektin aikatauluun vältetään viime hetken yllätykset. Tämä takaa, että käyttöönotto ei viivästy puuttuvien dokumenttien tai turvallisuustarkastuksissa ilmenneiden puutteiden vuoksi.
• Lopputuloksen laatu: Alusta asti mukana oleva turvallisuusajattelu varmistaa, että lopputulos on paitsi toimiva ja tehokas, myös aidosti turvallinen ja täysin vaatimustenmukainen.

Coresbondin rooli koneturvallisuuden varmistamisessa

Me Coresbondilla ymmärrämme, että asiakkaidemme ydinosaaminen on heidän omassa tuotannossaan, ei koneturvallisuuden lainsäädännön syvällisessä tulkinnassa. Siksi toimintamallimme on suunniteltu ottamaan vastuu tästä kriittisestä osa-alueesta. Integroimalla riskienarvioinnin ja CE-merkintäprosessin saumattomaksi osaksi suunnittelu- ja toimitusprojektejamme tuomme asiakkaillemme ennakoitavuutta ja selkeyttä. Kumppanuusmallimme takaa, että koneturvallisuus ei ole erillinen huoli, vaan hallittu osa kokonaistoimitusta. Tämä vapauttaa asiakkaidemme resurssit keskittymään omaan liiketoimintaansa, samalla kun me varmistamme, että tekninen toteutus ja vaatimustenmukaisuus täyttyvät sovitusti ja aikataulussa.